Vko 18

Kalastus

Siuronkoski

Kävin vapunpäivänä Siuronkoskella tutustumassa paikkaan ja ottamassa muutamia valokuvia. Siuronkosken läheisyydestä huolimatta en ollut koskaan käynyt siellä. Kalastajia oli yllättävän paljon ja kalantulokin vaikutti kohtuulliselta. Olin paikalla noin puoli tuntia ja sinä aikana koskesta nostettiin ainakin kaksi kalaa.

Perhokalastajia ei tositoimissa kovin montaa ollut. Virtaus oli voimakas ja vesi melko syvää. Vähintään luokan #7 välineet näyttivät olevan tarpeen. Ambulanssiväriset uistimet ja streamerit vaikuttivat suosituilta.

Paikka tuntui sen verran lupaavalta, että päätin investoida 70€ vuosilupaan kalastuskaudelle 2009. Sunnuntaina kalaa ei noussut vedestä koko paikalla olo aikanani. Väkeä oli yllättävän paljon, vaan ei ihan ruuhkaksi asti. Maantiesillalla harrastettiin omintakeista kalastusmuotoa. Virvelillä heitettiin uistin korkealta veteen ja ikään kuin uisteltiin loppuliun imussa. Miten mahdollinen kala olisi saatu tuosta paikasta ylös ilman kolmimetristä haavia?

Vapunpäivän ”tiedustelulennon” perusteella rakentelin muutamia hälytysajoneuvojen väreihin soinnutettuja streamereita. Ohessa muutamia kuvia alueelta ja Siuronkosken ”ottiperhoista”. Kalastussäännössä on maininta liian pienten perhojen välttämisestä. Nämä varmasti tyydyttävät tässä suhteessa vaativaakin makua.

Luokan #8 vapa ja siima riittivät hyvin käskemään raskasta uppoavaa peruketta ja isoa perhoa. Useampi tunti rullausheittoa 10 jalan vavalla riitti kumoamaan väitteen, että perhonheitto on tekniikka eikä voimalaji. Mieleeni tuli ajatus testata joskus skater pintaperhoa voimalaitoksen kanavassa. Iso Nalle Puh ajaisi luultavasti saman asian.

Siuron suistoissa sää oli puolipilvinen ja etelätuuli kohtalainen, mutta ei pahan kylmän tuntuinen vaikka olinkin liikkeellä aamuvarhaisella. Ilman lämpötila oli alussa +8 ja kohosi päivän kuluessa +15. Ilmanpaine laskeva, paine laski 1017 hPa:sta 1015 hPa:n tuntumaan. Ottiaika kalenterin mukaan piti ajoittua juuri kalastusjaksolleni. Veden lämpötila oli +5 ja väri tyypillisen ruskeaa.

Muut aiheet

Ilmasto

Näsijärven jäät lähtivät taas ennen vappua. En vielä tiedä satamamestari Matti Joen virallistamaa tarkkaa ajankohtaa, mutta ainakin suuri osa järveä Tampereen rannasta katseltuna näytti soutukelpoiselta jo tiistaina 28.4.09 iltapäivällä.

Tilastoja Näsijärven jäätymisestä ja jäiden lähdöstä on pidetty jollakin tarkkuudella yhtäjaksoisesti vuodesta 1836. Yli 170 vuoden aikana jäät ovat lähteneet huhtikuussa 27 kertaa. Merkillepantavaa on, että sadan ensimmäisen vuoden (1836 – 1936) aikana jäät lähtivät huhtikuussa vain kahdeksan kertaa.

Viimeksi kuluneen vuosikymmenen (keväät 1999-2009) aikana huhtikuinen jäiden lähtö on tapahtunut yhdeksän kertaa. Tampereen seudun keskilämpötiloista pitkällä aikavälillä ei ole tietoa saatavilla (ainakaan minulla). Sivustolla http://www.cs.tut.fi/~juhakn/saa.html on tietoja vuodesta 1997 asti. Pikaisella silmäyksellä voi päätellä, että kun huhtikuun keskilämpö ylittää +4 astetta jäät lähtevät huhtikuussa. Tästä on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Yleisesti ottaen ”jääkausi” Näsijärvellä näyttää lyhentyneen noin kuukaudella viimeksi kuluneen 10 – 15 vuoden aikana. Olisikin mielenkiintoista tietää minkä kokoinen keskilämpötilan muutos tähän on tarvittu.

Jäiden lähdön aikaistuminen näyttää noudattavan samaa trendiä kuin Suomen keskilämpötilan kohoaminen (http://www.fmi.fi/saa/tilastot.html ). Jäätymisen ajankohta vaikuttaa riippuvan enemmän yksittäisestä sääilmiöstä kuten korkeapaineen tuomasta pakkasjaksosta. Syksyinen, lähes nolla-asteinen pintavesi jäätyy varsin nopeasti tyynellä pakkassäällä.

Kuvia perhoista ja koskesta