Siuronkoski
Käväisin torstaina töiden jälkeen uudella ”kotikoskellani” Siurossa. Keli oli kalansaannin kannalta huono. Kova pohjoistuuli, kirkas auringonpaiste ja iltapäivä eivät olleet paras mahdollinen yhdistelmä. Kokeilin aluksi erittäin nopeasti uppoavaa peruketta ja isoa värikästä streameria ja myöhemmin intermediate perukkeella tummia pinnan lähellä uivia zonkker-tyyppisä virityksiä. Molempia ilman mainittavaa tulosta.
Vaikka kohde on suosittu ja väkeä oli taas kuin kansaa olin tunnin kokonaan yksin voimalaitoksen kanavalla. Aina löytyi sopivaa tuulenrakoa heittämisellä. Jokisenjärven yli käyvä tuuli oli melko kylmä ja vaatetta piti olla päällä talvityyliin. Kalantulo ei yleisestikään ollut mitenkään kehuttavaa. Tuntematon virvelimies sai voimalaitoksen alapuolelta pienen kuhan. Aika-ajoin näkyi kalan pintakäyntejä alauomassa. Tarinan mukaan aikaisemmin päivällä joku oli puolentunnin väsytyksen jälkeen karkottanut ison kalan maantiesillan alapuolella. Asiasta ei ollut kaupunkitarinaa edustavampaa evidenssiä eli todistusaineistoa.
Alauomassa voimalaitoksen puolella lähellä rantaa parveili runsaasti pieniä, noin viiden sentin mittaisia kirkaskylkisiä kaloja., luultavasti salakoita. En yhtään ihmettelisi jos hämärän laskeuduttua isot kalat tulisivat alapuolisesta järvestä syönnökselle koskeen. Täällä kannattaisi kokeilla isoa salakka streameria. Veden lämpötila oli +7, ilman + 14, paine n. 1020 ja suhteellisen vakaa.
Vilppulan koski
Paikalliset virvelimiehet kertoivat saaneensa useita kaloja viikon sisään. Vieheenä toimivin on ollut kupari-hopea lusikkauistin. Perholla ei kukaan kertonut saaneensa mitään. Vesitilanne oli sopiva eikä virtauskaan ollut turhan kova. Vesistöä säännellään Mäntän tehtaan voimalaitoksen padolla. Koski näyttää melko matalalta. Muuan perhomies kahlaili koskessa mielin määrin. Niskalla on voimassa kahlauskielto kesäkuun alkuun asti kudun suojelemiseksi. Vaikka koski vaikutti kahlattavalta kahlaamisen kalastukselle tuoma lisäarvo Vilppulassa ei tunnu kovin suurelta. Pitkälle rullaavalla vavalla pystyy kalastamaan kosken aivan riittävän hyvin.
Sää oli kirkas ja auringonpaisteinen. Se ei kuulemma sinänsä haittaa, mutta paikallisten saamamiesten mukaan itätuuli ei ole otollinen kalatuuli Vilppulankoskella. Kosken loppuliussa koulun puolelta vihreällä pupalla tuntui olevan tiettyä kysyntää. Tässä paikassa pystyi jopa hieman heittämään takaheittoa. Sain useita kunnon tärppejä joista paras hyppäsi ilmaan ja ravisti perhon suupielestään pois hurjalla kung-fu liikkeellä. Streameri ei tuottanut tulosta tällä kertaa. Taitaa olla uskottava, että iltahämärä on parasta aikaa perhokalastukseen. En vain ole mikään erityinen iltaihminen. Aamulla voin nousta vaikka klo 4:00 ja ryhtyä tarvittaviin toimiin, mutta illalla klo 21:00 jälkeen toimintakyky alentuu nopeasti.
Koskeen on kahden viikon sisällä laitettu velvoiteistutuksia. Varsinkin alapuolen nivassa näkyi paljon hyppiviä kaloja, mutta ne eivät olleet kovin kiinnostuneita tarjotuista vieheistä. Parkkipaikalla tavattu virvelimies kertoi saaneensa kuusi alamittaista taimenta niskalta. Tämä viittaisi istukkaisiin.
Vilppulan Neste ei enää myy lupia, Sataman ravintola aukeaa sunnuntaisin vasta klo 14:00. Sain luvat klo 10:00 aukeavalta Seolta.
Ilma oli +16, paine n.1021, vesi +8 ja normaalin ruskeaa.
Ruoveden ja Vilppulan välillä on pieni kylä nimeltä Väärinmaja. Nopeusrajoitus muuttuu yllättävästi suoraan kahdeksastakymppistä viitteenkymppiin ja ainakin Vilppulasta päin tullessa liikennemerkkiä ei näe kovin kaukaa etukäteen. Melkoinen sakkorysän paikka.
Muut asiat
Musiikki
Matkamusiikkina Vilppulaan oli Rolling Stonesin live ”Get Yer Ya-Ya's Out!” . Levyn äänitykset on tehty pääasiassa New Yorkissa Madison Square Gardenissa marraskuussa 1969. Samalla Amerikan kiertueella 6.12 oli surullisen kuuluisa Altamontin moottoriradalla pidetty konsertti. Helvetin Enkelit puukottivat Meredith Hunterin kuoliaaksi Stonesien soittaessa ”Aftermath” levyn yhtä helmeä ”Under My Thumbia”. Useissa lähteissä biisiksi mainitaan "Sympathy for the Devil" , mutta Gimme Shelter dokumentissa asia kerrotaan ja myös filmillä näkyy tapahtuma ja kuuluu taustalla soitettava kappale.
Stones olisi pitänyt nähdä livenä juuri noina vuosina. Keith Richards ei vielä ollut aivan sekaisin huumeista, Mick Taylor oli juuri tullut bändiin eikä vielä ollut aloittanut huumeiden laajamittaista käyttöä ja Charlie Wattsin komppi tuli kuin koneesta. Olen nähnyt Stonesit pariin kertaan 90-luvulla. Suomen vaaleat kesäillat eivät tehneet oikeutta lavaspektaakkelille. Vaikka sedät jaksoivatkin heilua ei Stonesia enää parhaalla tahdollakaan voi nimittää maailman parhaaksi rock'n roll yhtyeeksi kuin vanhasta muistista.
Kuvia Vilppulankoskelta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti