Vko 27

Kalastus
Kesä alkaa olla ns. kypsässä vaiheessa näin viikko juhannuksen jälkeen. Hellekelit aloittivat paarma-ajan ja kasvillisuus on kukkeimmillaan. Kuten olen tainnut mainita olen yleisestä urbaanista mielenlaadustani huolimatta maalaispoika. Yleensä ihmisille tulee vastakaadetun heinän tuoksusta jonkinlaisia positiivisia tai maalaisromanttisia assosiaatiota, mutta minulle tulee mieleen noin viisi senttiä pitkä paarma. Ehkä lapsuuteni kesinä heinäpellolla paarmat todella olivat suurempia tai sitten aika ei ole kullannut muistoja. Vaarini suojasi joka aamu ennen heinäpellolle lähtöä uskollisen ja pitkään palvelleen työjuhtamme liinaharjaisen suomenhevosen Topin jollakin hyönteisiä karkottavalla tökötillä. Hevonen ei haissut hyvältä, mutta sen oli varmasti mukavampi puurtaa ilman jatkuvia paarman puremia.

Kokemukseni mukaan taimen lakkaa ottamasta perhoon kun koskiveden lämpötila ylittää 17 - 20 astetta. Lämpöstressin takia esim. catch and release ei ole suositeltavaa kaikkein lämpimimpänä aikana vuodesta. Muistan ammoin lukeneeni jostain, että lohikala ei kestä yli +27 asteen lämpötiloja. Oikein kova ja pitkä hellekesä saattaisi siis teoriassa koitua kohtalokkaaksi jalokalakannoille ainakin eteläisessä Suomessa.

Sunnuntaina Siuronkoskella sain aivan uudenlaisen kalastuskokemuksen. En koskaan aikaisemmin ole heittänyt perhoa rikki. Voimakkaalla vavalla, löystyneellä sidoksella ja lievällä huolimattomuudella sekin näköjään onnistuu. Käytän rullausheitossa veden vastusta vavan ”lataamiseen” ja nyt siima olikin hiukan liian pinnassa takavedon aikana. Sain aikaan kunnon ruoskan sivalluksen pamauksen kera ja samalla näin kun karvapilvi pölähti siiman päässä. Streameristani oli jäljellä vain kynitty runko.

IT

Michael Jacksonin kuolema osoitti miten intensiivisesti internetissä tapahtuva tiedonvälitys on tullut osaksi tavallista arkea. Kun verkon liikennöintinopeus laskee syystä tai toisesta se vaikuttaa kaikkialle yhteiskuntaan. Verkkokauppa ei käy, pankkiasiat eivät hoidu, sähköposti tökkii. Joissakin isoissa yleisötilaisuuksissa matkapuhelinliikenne saattaa tuntua ruuhkaiselta. Seuraamallani Arstechnica.com sivustolla on ansiokas juttu Michael Jacksonin kuoleman verkkovaikutuksista (http://arstechnica.com/web/news/2009/06/internet-groans-under-weight-of-michael-jackson-traffic.ars)

Muut asiat

Isojen tähtien poismenot voivat olla pysäyttäviä kokemuksia faneille. Omalle kohdalleni tuollainen sattui kun kuulin John Lennonin kuolemasta. Kävelin työpaikkani käytävällä, kun kuulin uutisen ohikulkiessani jonkun radiosta. Mieleeni on painunut paikan ja ajan lisäksi myös jostain syystä mitä minulla oli päälläni kenkiä myöten ja jopa paikan äänet, tuoksut ja valaistus. Samoin Kennedyn veljesten murhat ja Kurt Cobainin kuolema ovat jääneet mieleen.

Olen joskus miettinyt mitä tarkoitusta varten evoluutio on muokannut aivot tallettamaan tämäntyyppisiä muistoja valokuvamaisen tarkasti. Olisi mielenkiintoista tietää onko tämä sukua ns. norsun muistille. Jotkin eläimet näyttävät muistavan miellyttäviä tai epämiellyttäviä asioita pitkäkin ajan kuluttua.