Vko 28

Kalastus

Merikarvianjoki kutsui taas pitkästä aikaa. Kävin kalakaverini Simon kanssa lauantaina katsastamassa Merikarvian nykytilaa.

Kävimme kokeeksi paikassa, jossa minäkään en koskaan ollut käynyt. Ajoimme kapeaa hiekkatietä Köffiltä eteenpäin voimalaitoksen uoman suuntaisesti parkkipaikalle. Koskimaisema oli erittäin kaunis ja alue vaikutti helposti kalastettavalta. Paikallisten mukaan voimala päästi vettä vain yhdestä turbiinista ja siksi veden vähyys vaivasi koko uomaa. Isojärven vedenkorkeus on kuluneena keväänä ollut sivuston (wwwi3.ymparisto.fi/i3/ tilanne/fin/ vedenkorkeus/los.htm) mukaan pitkän ajan keskiarvoa matalammalla.

Muistan, että aikanaan Puukosken suvanto oli paikka, jossa takaheittoa pystyi venyttämään niin paljon kuin vapa ja taidot antoivat myöten. Paikan on pikkuhiljaa valloittanut tiheä pusikko ja rullausheitto on tullut muotiin täälläkin. Etelän pienten koskien usein veden syvälle aikojen saatossa kovertamissa uomissa perinteinen takaheitto alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Koko paikka näyttää hiljalleen taantuneen. Ilmeisesti alueen maine hyvänä saantipaikkana on tuonut mukanaan paikan kestokykyyn nähden hieman liian suuren kävijäpaineen.

Holmankoski on sen sijaan edelleen hyvä paikka joka suhteessa. Alueella on Eumerin rakennus kosken partaalla. Firma on tunnettu putkiperhoaatteen levittämisestä ja markkinoi myös käppyräkahvaisia Zpey-vapoja. Paikallinen perhomies sai aivan hiekkarannan edustalta noin nelikiloisen kirjon pienellä puna oranssilla uppoperholla. Lainasin kaverille mukana ollutta isohkoa haavia ja kala mahtui juuri ja juuri vanteen sisään. Kala pani arvioimaan uudelleen #5-luokan välineiden riittävyyttä Merikarvialla.

Internetissä Merikarvianjoki on kiitettävästi edustettuna ainakin kahden sivuston voimin. Lankosken sivuja näyttäisi ylläpitävän Lankosken Köffi Oy. Toisesta on vähän niukasti tietoa saatavilla, mutta Whois-palvelu ilmoitti ”Merikarvia.fi” domainin rekisteröijäksi Merikarvian kunnan.

Muut asiat

IT

Googlelta kuuluu kummia. Yhtiö on loputakin poistanut ”Beta”- merkinnän miltei kaikista keskeisistä tuotteistaan ja samalla lanseerannut Linux-pohjaisen ChromeOS-käyttöjärjestelmän.

Google on nimennyt muutaman partnerin (Acer, ASUS, Freescale, Hewlett-Packard, Lenovo, Texas Instruments ja Toshiba ), jotka alkavat myymään ChromeOS-käyttistä asennettuna omiin laitteisiinsa. Partnerien lausunnot asiasta ovat olleet, ainakin vielä kirjoitushetkellä, verraten pidättyviä. Ehkä asia on putkahtanut esiin hieman keskeneräisenä. Google on kuitenkin tällä hetkellä se 800 kg gorilla, jonka leikissä on syytä olla mukana jos mielii tulevaisuudessakin jakaa saman hiekkalaatikon.

Myös Redmondin iso poika, Microsoft, on tunkemassa samaan pihaan. Se kehittelee parhaillaan hieman saman tyyppistä Gazelleksi nimettyä järjestelmää. Gazelle on kaiketi, ainakin aluksi erittäin turvalliseksi suunniteltu selain.

Suhteellisen selvää on, että tällaisten systeemien kehittäminen johtaa sovellusten, datan ja jopa laitteiston siirtymiseen omalta tutulta ja turvalliselta tietokoneelta verkkoon. Sovellukset vuokrataan tai niistä maksetaan suoraan käytön mukaan. Sama pätee datan säilyttämiseen. Maailmalla on jo nykyään laskentatehoa vuokraavia palveluja, joita käytetään selaimella mm. Amazon Elastic (http://aws.amazon.com/ec2/). Näihin palveluihin tultaneen liittymään enenevässä määrin erilaisilla mobiililaitteilla. Tämä kaikki tulee pätemään myös erilaisiin viihdesisältöihin. Kaikki tämä tulee muuttamaan IT-alan bisnesmalleja rajusti lähivuosina. Se, joka keksii miten ilmaisen kanssa kilpaillaan ja miten perustellaan jatkuva vuokranmaksu kertaoston sijaan kuluttajalle tulee pärjäämään. Mainoksiakin voi myydä rajatulle talousalueelle vain rajatun määrän.

Tietoverkko on tulevaisuudessa vähän samassa asemassa kuin sähköverkko nykyään. Länsimaissa se on kaikkialla läsnä oleva välttämättömyys, jota ilman mikään ei toimi. Tällaiset ideat saattavat olla hetkellä pari kaarteen mittaa edellä tietokoneen normikäyttäjien arkea. Kummipoikani täyttää seuraavaksi 16 ja epäilen, että hän ei minun ikäisenäni tule kaipaamaan sen enempää Tamperelaista, Aamulehteä kuin tavallista televisiotakaan. Kaikki nämä tulevat ennen pitkää korvautumaan tavalla tai toisella tietoverkoista saavilla palveluilla.