Vko 16

Kalastus

Apianvirtaan voi luottaa ainakin siinä, että siellä on aina vettä ja aina riittävä
virtaus. Hotelli Waltikka myy edelleen lupia ja paikka näyttää samalta kuin aina ennenkin. Kävin Apialla 90-luvulla parhaimmillaan kerran viikossa koko kauden. Potentiaaliset ottipaikat ovat siis periaatteessa tuttuja. Muistan, että kun kävelysillan luota alavirran puolelta heitti ”sopivan mittaisen” heiton viistosti vastarantaa kohti saattoi iltahämärissä hyvinkin löytää taimennen. Sen verran aika on tehnyt tehtäväänsä, että kanavan rantakivillä kulkeminen tuntui kankeammalta nyt kuin vaikkapa 15 -20 vuotta sitten.

Tuuli oli erittäin kova ja puuskainen. Luokan #5 kesävälineet osoittautuivat auttamatta liian keveiksi yli 15 m/s puhaltavissa puuskissa. Tämän huomasi viimeistään siitä kun tuulenpuuska paiskasi siiman rantapenkalle kesken rullausheiton.

Kauden ensimmäisen-asteen-yhteys kalaan tuli tymäkän tärpin muodossa. Edellä mainituista tuuliongelmista johtuen jouduin surffaamaan kanavan loppuliussa syöttämällä siimaa aina kun sain perhon riittävän kauas virtaan. Seisoin kanavan alaosassa olevan kivitolpan kohdalla ja siimaa oli ulkona noin 15-20 metriä.

Tarjokas iski Salakka-streameriin. En ilmeisesti ollut ihan hereillä ja tein vastaiskun auttamatta liian myöhään. Siiman jousto ja väkäsetön koukku viimeistelivät hiturointi ja kontakti jäi tärpin asteelle.

Olen samasta paikasta ja vähän samanlaisella metodilla saanut useita kaloja vuosien varrella. Siiman on annettava virran mukana painua aivan virtauksen ja tyvenen rajaan ennen kuin streameria alkaa nyppiä takaisin. Paikassa on veden liikkeistä päätellen kivikko jonka luona kalat odottelevat virran tuomia makupaloja.

Muut aiheet

Musiikki

Ylen Teemalta tuli päivänä muutamana loistava dokumentti, jossa soul levy-yhtiö STAXin kirkkaimmat tähdet esiintyivät Oslon Bad Dog Cafeessa 1967. Mukana olivat Otis Redding, Booker T and the MGs, Sam & Dave, Arthur Conley, Eddie Floyd ja The Mar-Keys. YouTubesta näyttää löytyvän kattava otos tuosta konsertista haulla ”Oslo Stax”.

Otis Redding kuoli saman vuoden joulukuussa lento-onnettomuudessa Wisconsinissa keikkamatkalla liittyen tavallaan samaan kerhoon Buddy Hollyn, Ritchie Valenensin ja Jiles Perry Richardson Jr:n, alias Big Bopperin kanssa. Ilmailusää Yhdysvaltojen pohjoisosassa ei talvikuukausina ilmeisesti ole kehuttava.

Dokumentissa esiintyy myös mustanmusiikin valkoinen legenda, kitaristi Steve Cropper. Levy-yhtiö lähetti Cropperin vuonna 1965 Memphisiin puhaltamaan uutta henkeä Wilson Pickettin hiipuvaan luovaan kipinään. Memphisiläisessä Lorraine Motellissa pidetyssä sävellyssessiossa syntyi mm. Wilson Pickettin ensimmäinen US R&B- listan ykköseksi yltänyt hitti, klassikoksi myöhemmin korotettu In the Midnight Hour.

Historian oikku on, että kansalaisoikeusaktivisti pastori Martin Luther King Jr. ammuttiin tuon saman motellin ulkopuolelle kolme vuotta myöhemmin huhtikuussa 1968.

Steve Cropper ja dokumentissa bassoa soittanut Donal "Duck" Dunn esittivät itseään 1980 julkaistussa elokuvassa The Blues Brothers.

Jos kahdesta hyvästä pitäisi valita jonkinlainen mielitietty olen soulin suhteen enemmän Stax kuin Motown miehiä. Motown soundi on jotenkin kulmikkaampaa ja räiskyvämpää, mutta Staxin levyillä musiikki rullaa eteenpäin kuin hämäläinen soratie kesäisenä poutapäivänä bassokuvioiden johdattamana.

IT

Englannissa Street View kuvaus sai viranomaisilta synninpäästön ja kuvaukset jatkuvat. Googlen autot kuvaavat ymmärtääkseni juuri tälläkin hetkellä (04/09) suurimpien kaupunkien katuja meilläkin. Itse palveluun kuvat tulevat tavallisesti muutaman kuukauden / viikon viiveellä. Odotan mielenkiinnolla täkäläisiä kommentteja kun kuvat saadaan julki.