Kiireet ovat sen verran hellittäneen, että päätin lauantaina lähteä katsastamaan Merikarvian tilannetta. Varustauduin varmuuden vuoksi sekä #6 että #8-luokan välineillä. Ympäristö.fi- sivuston mukaan veden korkeus ja virtaama ovat molemmat tällä hetkellä hieman yli normaaliarvojen. Vedenmäärä ja sääolosuhteet kallistivat vaa'an #8- luokan käyttöön.
Kova ja puuskainen lännen ja pohjoisen väliltä puhaltanut tuuli teki heittämisestä hivenen arpapeliä. Perho laskeutui sinne minne puuska perukkeen sattui kääntämään. Keli oli muuten varsin aurinkoinen, mikä ei erityisesti suosi kalastusta vaan pikemminkin kalamiestä. Urbaanillakaan Kalamiehellä ei ollut mitään vallitsevaa tilannetta vastaan. Kyseessähän on siis enemmän terapia kuin eläinproteiinin hankinta.
Alkuperäinen idea oli kalastaa Puukoskella, Stäävillä ja Holmankoskella. Stäävin pieni parkkipaikka oli kuitenkin niin täynnä, että päätin skipata sen tällä käynnillä.
Olen kuvitellut, että radion ohjelmaformaatti, jossa lähetellään terveisiä tutuille ja toivotaan musiikkia jäi jonnekin kauas 70-luvulle. Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole. Ostin luvat Köffistä ja siemaisin samalla sen pakollisen pikkukupin kahvia. Kahvia juodessani taustalla radiosta kuului kun mummu lähetti onnitteluja ylioppilas lapsenlapselleen ja toivoi samalla jotakin ”Ruusuja hopeamaljassa”. Okei, jos hommaa ei ole sovittu ennakolta niin kyseinen kanava ei taida olla kovinkaan monen 18 – 20 v. ykkösvalinta.
Tapasin Holmankoskella joukon viikonloppumökkeilemässä olevia nuorempia kalamiehiä. Heidän mukaansa paras syönti on ollut klo 22.00 – 01:00. Mainitulla aikavälillä päivän kiintiö tuli kuulemma helposti täyteen.
Matkamusiikkina toimi maan mainio CCR. Nämäkin kaverit ehtivät soittaa melko kauan keskenään. CCR:n esiaste The Golliwogs / The Blue Velvets perustettiin jo vuona 1959. Tuolloin mukana olivat Stu Cook, Doug Clifford ja John Fogerty. Ikää oli veikoilla keskimäärin 14 vuotta. Itse olen mieltänyt John Fogertyn aina Rickenbacker- mieheksi, mutta CCR:n levyillä kuultava omaperäinen kitarasoundi on peräisin lähinnä Gibsonin Les Paulista.
Muut asiat
Musiikki
AC/DC kävi sitten Tampereella. Myöhästyin talvella lipunhankinnasta ja olin varma, että ainahan näihin saa lippuja jälkeenpäinkin. Toisin kuitenkin kävi. Onneksi sain liput vaimolleni, että hän pääsi Ratinan kesäiltaan kummityttömme ja hänen miehensä kanssa ihastelemaan Australian ihmeitä.
Toisin kuin monet muut veljesbändit AC/DC on kestänyt kulutusta varsin hyvin. Bändin biisintekijä ja kantava voima on enemmän taka-alalla viihtyvä Malcolm Young. Hän antaa veljensä loistaa tähtenä lavalla ja julkisuudessa tehden samalla luultavasti maailman tarttuvimpia kitarariffejä vuosi toisensa jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti